Matkamittaripetokset tulevat suomalaisille kuljettajille kalliiksi
Lue artikkeli ➔
Raskas kaasujalka ja kahden tonnin sähköauto on yhdistelmä, joka vaatii kuskilta pelisilmää. Kun alla on tehokas akkuauto, fysiikan lait iskevät vasten kasvoja heti, kun edellä ajava jarruttaa yllättäen.
Pysähtymismatka muodostuu kahdesta tekijästä: reaktiomatkasta ja varsinaisesta jarrutusmatkasta. Sähköautoilijan on elintärkeää ymmärtää, miten massiivinen paino muuttaa dynamiikkaa verrattuna perinteiseen polttomoottoriautoon.
Kun huomaat vaaran, aivosi tarvitsevat hetken tiedon käsittelyyn ennen kuin jalkasi painaa jarrupoljinta. Moni aloitteleva kuljettaja pohtii, mikä on reaktioaika normaalitilanteessa. Vireystilaltaan hyvällä kuljettajalla se on yleensä noin yhden sekunnin luokkaa. Tänä aikana auto ehtii kulkea yllättävän pitkän matkan.
Keskustelufoorumeilla esitetty kysymys “mikä on reaktioaika?” nousee usein esiin, kun puhutaan väsymyksestä tai puhelimen selaamisesta ratin takana. Näissä häiriötilanteissa se voi venyä jopa kolmeen sekuntiin, mikä on valtava riski.
Kun jarrua viimein painetaan, alkaa varsinainen jarrutusmatka. Tämä on matka, jonka auto kulkee jarrujen aktivoitumisesta täydelliseen pysähdykseen. Sähköautojen kohdalla tyypillisesti yli 2000 kilon omamassa tarkoittaa huomattavasti suurempaa liike-energiaa.
Normaali auton jarrutusmatka kasvaa painon myötä, ellei renkaissa ja jarruissa ole vastaavasti enemmän pitoa ja tehoa. Regeneratiivinen jarrutus auttaa hidastamaan vauhtia tehokkaasti heti, kun nostat jalan kaasulta, mutta hätätilanteessa mekaanisten jarrujen rooli on ainoa oikea pelastus.
Kuivalla asfaltilla jarrutusmatkan laskeminen perustuu yksinkertaiseen nyrkkisääntöön: nopeus jaetaan kymmenellä, saatu luku kerrotaan itsellään, ja tulos jaetaan kahdella.
Karkean tason auton jarrutusmatka laskeminen onnistuu helposti näillä kaavoilla:
Nopeus on jarrutuksessa armoton muuttuja:
Suomen talvi muuttaa pelikentän täysin. Jää ja lumi romahduttavat renkaiden pidon, jolloin kitkakerroin putoaa dramaattisesti. Normaalistikin pitkä jarrutusmatka talvella on aivan eri lukemissa kuin kesällä.
Tilannenopeus ratkaisee elämän ja kuoleman: esimerkiksi jarrutusmatka talvella 50 km/h nopeudesta voi jäisellä tiellä venyä jopa 30–40 metriin, kun se kuivalla kesäkelillä jäisi vajaaseen 13 metriin. Sähköauton raskas akusto puskee autoa vääjäämättömästi eteenpäin liukkaalla alustalla.
Etenkin kokemattomat kuskit kysyvät monesti, mitkä asiat vaikuttavat jarrutusmatkan pituuteen liikenteessä. Autokoulun perinteinen tenttikysymys “mitkä asiat vaikuttavat jarrutusmatkan pituuteen?” on täysin validi myös nykyaikaisten sähköautojen aikakaudella. Tärkeimmät tekijät ovat:
Nopeus on ylivoimaisesti merkittävin jarrutusmatkaan vaikuttava tekijä. Jarrutusmatka kasvaa suhteessa nopeuden neliöön, eli kun nopeus kaksinkertaistuu, jarrutusmatka peräti nelinkertaistuu. Siksi pienikin nopeuden lasku lyhentää jarrutusmatkaa huomattavasti.
Pysähtymismatka on kokonaismatka, joka kuluu vaaran havaitsemisesta auton täydelliseen pysähtymiseen. Se muodostuu reaktiomatkasta (matka, jonka auto kulkee ennen kuin kuljettaja ehtii painaa jarrua) sekä varsinaisesta jarrutusmatkasta.
Regen hidastaa autoa välittömästi heti kun nostat jalan polkimelta, mikä osaltaan lyhentää hukkaan menevää reaktioaikaa. Se ei kuitenkaan milloinkaan korvaa mekaanista hätäjarrutusta, vaan tukee sitä normaalissa ajossa.
Ehdottomasti voi. Nykyaikaisten sähköautojen luistonesto ja ajonvakautusjärjestelmät reagoivat salamannopeasti. Tärkeintä on kuskilta löytyvä ennakointi, laadukkaat pohjoismaiset talvirenkaat sekä olosuhteisiin sovitettu tilannenopeus.
Sähkömoottori hoitaa suuren osan hidastamisesta moottorijarrutuksen avulla. Tämän seurauksena jarrupalat puristavat levyjä paljon harvemmin. Jarrut kaipaavat säännöllistä ja voimakasta mekaanista jarruttamista pysyäkseen puhtaina ja toimintakuntoisina.
Vastuuvapauslauseke: Tämä sivusto on itsenäinen, harrastajien ylläpitämä blogi. Meillä ei ole minkäänlaista virallista yhteyttä BYD Autoon tai sen maahantuojiin.